Kuntajohtaminen

Kommunledning

1.7.2025

Kuntajohtaminen

Reilut neljä vuotta sitten, kun otin ensimmäisiä askelia kuntapolitiikan suuntaan, niin ajatuksissani oli erityisesti johtaminen ja päätöksenteko kunnan hallinnon osana. Tämä kumpusi tietysti pitkästä työhistoriasta yksityisellä puolella yritysjohtamisen alueella.

Yksityisellä puolella johto – erityisesti omistajapohjainen – voi toimia hyvinkin keskitetysti: päätösvalta on usein harvojen käsissä, strategiset valinnat tehdään nopeammin ja toimeenpano voi olla suoraviivaisempaa. Tämän voisi rinnastaa "johtamisdiktatuuriin" (karikatyyrisesti), jossa valta ja vastuu kohtaavat selkeästi.

Kuntaorganisaatiossa taas johto on jakautunutta ja moniäänistä: yhtäältä on virkamiesjohto, joka vastaa laillisuudesta, jatkuvuudesta ja toiminnan valmistelusta, ja toisaalta poliittinen johto eli vaalikausittain valitut luottamushenkilöt, jotka tuovat demokratian, arvovalinnat ja kansalaisten tahtotilan päätöksentekoon. Tämä tuo mukanaan monimutkaisuutta ja välillä hitauttakin, mutta samalla mahdollistaa laajemman legitimiteetin ja sosiaalisen oikeutuksen päätöksille.

Hallintosääntö

Kuntalaki toimii taustana kunnan johtamisjärjestelmille. Laki mahdollistaa erilaisten johtamisjärjestelmien käyttämisen. Kaikille malleille yhteistä on, että kunnan päätösvaltaa käyttää aina asukkaiden valitsema valtuusto.

Kunnanvaltuusto päättää hallintosäännöstä, joka toimii organisaation sisäisenä perustuslakina ja on pohjana päätöksille ja käytännöille. Hallintosääntö on siten se dokumentti, joka luo perustan kunnanhallinnon järjestämiselle. Hallintosääntöä voidaan edelleen täydentää erilaisilla ohjeistuksilla.

Kuntalain mukaan hallintosääntö on pakollinen asiakirja jokaisessa kunnassa, ja se on nimenomaan se dokumentti, jossa määrätään mm.:

hallinnon rakenteesta ja toimielimistä,
toimivallan jaosta (kuka päättää mistäkin),
päätöksenteon menettelytavoista,
delegoinnista,
viranhaltijoiden tehtävistä ja vastuista.

Kunnan johtamisjärjestelmä

“Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa ja toimii kunnan strategisen päätösvallan käyttäjänä. Kunnanhallitus valmistelee ja täytäntöön panee valtuuston päätökset sekä johtaa kunnan hallintoa.

Eri hallinnonalojen lautakunnat vastaavat hallinnonalansa päätöksenteosta, asioiden valmistelusta kunnanhallitukselle ja valtuustolle sekä niiden päätösten täytäntöönpanosta. Lautakunnat toimivat kunnanhallituksen alaisuudessa.

Lautakuntia on koottu yhteen siten, että kunnan keskeiset hallinnon alat – opetus- ja kulttuuri, tekniikka ja ympäristö – ovat usein yhden lautakunnan alaisina.”

Tämä lainaus on suoraan Kuntaliiton sivuilta. Lainauksessa on korjattu sosiaali- ja terveysasioiden poistuminen kuntien hallinnosta.

Paraisilla on tällä hetkellä käytössä tämä ns. perinteinen kunnan johtamisjärjestelmän malli.

Lähteet

https://www.kuntaliitto.fi

https://www.pargas.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko

https://www.pargas.fi/fi/organisaatio

https://www.pargas.fi/fi/hallintosaanto

-----------------

Kommunledning

För drygt fyra år sedan, när jag tog mina första steg mot kommunalpolitiken, tänkte jag särskilt på ledarskap och beslutsfattande som en del av kommunens förvaltning. Detta hade naturligtvis sin grund i min långa arbetsbakgrund inom företagsledning i den privata sektorn.

Inom den privata sektorn kan ledarskapet – särskilt när det är ägarstyrt – vara mycket centraliserat: beslutsmakten ligger ofta hos ett fåtal, strategiska val görs snabbare och genomförandet kan vara mer direkt. Detta kan karikatyristiskt liknas vid ett "ledarskapsdiktatur", där makt och ansvar möts tydligt.

I en kommunal organisation är ledarskapet däremot uppdelat och mångstämmigt: å ena sidan finns tjänstemannaledningen, som ansvarar för laglighet, kontinuitet och beredning av verksamheten, och å andra sidan den politiska ledningen, det vill säga de förtroendevalda som väljs för varje mandatperiod och som för in demokratin, värdevalen och medborgarnas vilja i beslutsfattandet. Detta medför komplexitet och ibland även långsamhet, men möjliggör samtidigt en bredare legitimitet och social rättfärdighet för besluten.

Förvaltningsstadga

Kommunallagen fungerar som en bakgrund för kommunens ledningssystem. Lagen möjliggör användningen av olika ledningsmodeller. Det som är gemensamt för alla modeller är att den högsta beslutanderätten i kommunen alltid utövas av fullmäktige, som valts av invånarna.

Kommunfullmäktige beslutar om förvaltningsstadgan, som fungerar som organisationens interna grundlag och utgör grunden för beslut och praxis. Förvaltningsstadgan är därmed det dokument som lägger grunden för hur kommunens förvaltning organiseras. Den kan kompletteras med olika typer av anvisningar.

Enligt kommunallagen är förvaltningsstadgan ett obligatoriskt dokument i varje kommun, och det är just i detta dokument som det föreskrivs bland annat om:

förvaltningens struktur och organ,
fördelningen av befogenheter (vem som beslutar om vad),
beslutsförfaranden,
delegering,
tjänsteinnehavares uppgifter och ansvar.

Kommunens ledningssystem

"Fullmäktige utövar den högsta beslutanderätten och fungerar som kommunens strategiska beslutsfattare. Kommunstyrelsen bereder och verkställer fullmäktiges beslut samt leder kommunens förvaltning.

Nämnderna inom olika förvaltningsområden ansvarar för beslutsfattandet inom sitt område, beredningen av ärenden till kommunstyrelsen och fullmäktige samt verkställandet av deras beslut. Nämnderna verkar under kommunstyrelsen.

Nämnderna har grupperats så att kommunens centrala förvaltningsområden – undervisning och kultur, teknik och miljö – ofta lyder under en och samma nämnd."

Detta citat är direkt hämtat från Kommunförbundets webbplats. I citatet har man beaktat att social- och hälsovårdsfrågorna har avlägsnats från kommunernas förvaltning.

I Pargas används för närvarande denna så kallade traditionella modell för kommunens ledningssystem.